Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Joulun odotusta

Kuva
Joulu on monen suosikki juhlapäivä. Melkein yhtä tärkeä kuin syntymäpäivät. Minulle joulu ei eroa muista päivistä juurikaan. Plussana toimii se, että saan olla kotona rauhassa, eläinten kanssa. Minulla kuitenkin on periaate, mikä on varmasti monella muullakin, joka lemmikkien kanssa toimii. Eläin ei ole lahja. Minulle monesti soitetaan jouluisin (varsinkin vanhemmat) ja kysellään, olisiko minulla kissaa myydä, jotta voisivat sitten jouluksi antaa tyttärilleen semmoisen lahjaksi. Kysyn tässä vaiheessa, että laitanko lahjapaperiin. Toki on myös fiksuja ihmisiä, jotka ovat pohtineet jo kauan, että perheeseen hankitaan lemmikki ja ajoitus vain sattuu sijoittumaan jouluun. Juhlapyhät, kuten joulu, vain sattuu olemaan ajankohta, jolloin lemmikkejä myydään paljon uusiin koteihin, vain jotta niihin kyllästytään ja lopulta annetaan eteenpäin.





   Minun jouluni tänä vuonna sai mukavan käänteen. Luokseni tulivat uutta kotia etsimään kaksi luovutusikäistä pentua - Liia ja Lilli. Tytöt olivat toi…

Kohti kissapörssiä!

Kuva
Aikaisemmassa blogipäivityksessä mainitsin kissanpennun, joka tuli minulla kuolemankielissä. Milena - tai nykyään tuttavallisemmin Papana (kiitos Jounille tästä ;)) etsii nyt uutta kotiansa pörssissä.

  Milena löytyi Pälkäneeltä, tienposkesta makaamasta. Pieni pentu oli luuta ja nahkaa, eikä pysynyt jaloillansa. Onneksi ihmiset, jotka Milenan löysivät, veivät pennun kiirreellisesti eläinlääkäriin. Siellä tämä sai nesteytystä koko tuon päivän ja lopulta antibiootit matkaan. SEY Valkeakosken seudun eläinsuojeluyhdistyksen luonnonvaraisten eläintenhoitaja Hanna Al-Saedi otti minuun yhteyttä ja silloin otin Milenan siipieni suojaan. Hannalle suuret kiitokset Milenan hoitamisesta eläinlääkäriin ja sen jälkeenkin.






   Nyt Milena on vetreä, ketterä ja terve nuori neiti, joka viipottaa tuulispään lailla ympäri kämppää. Suurimmaksi ystäväkseen Milena on valinnut meidän uusimman karvavauva, Niilo koiran. Nämä kaksi ovat lähes erottamattomat ja minulta jatkuvasti kyselläänkin, enkö jättäisi Mile…

Kiireistä syksyä!

Kuva
Noniin, nyt on kesäloma vietetty, onneksi melko rauhallisin merkein. Mutta kuten moni kissanomistaja ja/tai kissaihmiset tietävät, syksy on hyvinkin kiireistä aikaa niillä, jotka antavat leikkaamattoman kissansa kulkea yksin ulkona. Tämäkään vuosi ei ole poikkeus, joten kerron tässä teille kahden kissan tarinan tämän syksyn ajalta.




MIMI

Mimi tai alkujaan Mimosa, tuli minulle KKY:n kautta Tampereelta. Sain soiton yhdistykseltä, että nyt on niin täynnä toimitila kissoista, että ennen kuin tulee uusia, täytyisi ensikotien ottaa suojiinsa karvaturri jos toinenkin, mikäli vain pystyivät. Minulle tuli kaunis, musta tyttökissa Mimosa. Mimosa oli jo tullessaan hyvin ihmisrakas, mutta karva jälleen todella huonokuntoinen. Ulkona kauan seikkailleen kissan perus tavaramerkki. Itseasiassa, olen melko varma, että ennen KKY:lle tuloaan, Mimiä ei oltu varmaan koskaan harjattu. Sen verran lähti karvaa ja voi sitä hilseen määrää! Mimi oli minulla noin 2 viikkoa, kunnes löysin sille uuden kodin. Nuori p…

Kesäloma

Kuva
Pidän kesälomaa nyt kirjoittamisesta samoin (niin paljon kuin pystyn :D) ensikoteilusta. Palaan elokuussa takaisin sorvin ääreen uusien juttujen kera. Viettäkää kaikki mukava ja virkistävä kesä!




Miia

Lohiöljy

Kuva
Mitä tulee kissojen (tai koirien) lisäravinteisiin, en ole niitä koskaan kovin isossa osassa pitänyt, mikäli ruuanlaatu on kohdillaan. Jos kissa syö kunnollista kuivamuonaa, se saa siitä kaiken tarpeellisen, eikä näin ollen lisäravinteita tarvita. Itseltäni löytyy kuitenkin vakiona aina Nutriplusgeeli, sillä joskus luokseni tulee huonokuntoisia kissoja tai pieniä pentuja, joten nutriplus on toiminut hyvänä lisänä. Suosittelen sitä myös aina silloin, jos kissa on huono syömään. Itse geelihän ei vatsaa täytä, mutta siitä kissa saa kaiken tarpeellisen, mitä se muuten saisi kuivamuonasta. 

  Nyt kuitenkin törmäsin 'puolivahingossa' lohiöljy valmisteeseen, mitä olin alkujaan hankkimassa Niilolle. Ostin sen meidän tipsulle, sillä se välillä nirsoili nappuloiden suhteen ja olin kuullut, että lohiöljy maistuu koirille ja voi auttaa nirsoilun suhteen. No, koiralle se ei toiminut kuin hetken, mutta päätin kokeilla öljyä myös kissoille. Ruuan seassa se meni jotenkuten muutamalle kissa…

Hiljaiseloa ensikodissa

Kuva
Taas on ollut hiljaista täällä ensikodissa. Uusia kissoja ei ole tullut nyt lopputalven/alkukevään aikana * KOP KOP *. Kevät on kuitenkin vasta aluillaan ja onkin yksi kiireimmistä vuodenajoista, mitä kissahommiin tulee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että täällä ensikodissa meno olisi yhtään hidastunut, ehei! Tässä siis pieni päivitys, mitä meille tänne kuuluu....



♥ Ensikotimamma valmistui koulunkäynninohjaajaksi! Vihdoinkin koulu-urakka on takana ja voikin keskittyä töiden hakemiseen ja eläinhommiin, kun ei ole niskan päällä koulutöitä tehtäväksi.

♥ Selina, Sephia ja Siria ovat käyneet leikkauksessa ja rokotuksessa. Kaikilla kolmella on myös sirut.
♥ Siria jää ensikotiin omaksi kissaksi, sillä en halua pistää tyttöstä uudestaan käymään kaikkea sitä stressiä mitä kodinvaihtoon tulee ja kun tämä on minuun ja Jouniin tottunut. Antaa meidän silitellä ja tulee silloin tällöin syliin. Joskus myös vieraat saavat kunnian silittää ja paijjata. Yleensä kissat, jotka lopulta rohkaistuvat näink…

Niksejä karvanlähtöön

Kuva
Taas on kevät! Itse pidän keväästä, sillä silloin alkaa olla valoisampaa ja Zahiria voi taas alkaa käyttää valjaissa pihalla. Tietenkin, jos ei ole kauhean märkä ilma. Kevät on monen muunkin ihmisen mielestä mieluisaa aikaa, mutta keksin kyllä yhden asian mitä en jää kaipaamaan, kun kevät on ohi: Karvanlähtö.
  Se on kuitenkin täysin normaalia, että kevään tullen eläimet alkavat vaihtaa karvapeitettään. Talvi on melkein ohi ja ilmat lämpiävät, joten miksi pitää tuuheaa turkkia yllä, kun vähemmälläkin pärjää? Harmillista, sillä tämä koskee myös lemmikkejä. Vaikka pidämme ne talvella sisällä lämpimässä, kuuluu asiaan, että nekin kasvattavat paksumman karvapeitteen. Kevään tullen sitten vaihdetaan 'kevyt toppatakkeihin'. Tässä muutamia niksejä, millä minä hillitsen karvanlähtöä kissoiltani tai no, oikeastaan tulen toimeen sen kanssa....


1. Harjaa, harjaa, harjaa....

  Kyllä, kissoja, varsinkin pitkäkarvaisia tulisi harjata päivittäin, mutta keväällä tämä vielä korostuu entisestää…

Kääk kiirettä!

Kuva
Blogin pitäjä pahoittelee jälleen pitkäksi venynyttä taukoa! Valmistun pian koulusta, joten jää minullekin enemmän aikaa taas kirjoitella kissojen kuulumisia :) Pikaiset tervehdykset ja päivitykset täältä, luonani edelleen Selina ja Sephia, jotka etsivät uutta kotia. Tytöistä löytyy tietoa blogistani ja KKY:n kissapörssistä (https://www.kissojenkatastrofiyhdistys.net/?page_id=60).





   Siria, tai kuten moni muistaa, Sirius, yllättikin kaikki meidät ja olikin tyttö! Eli Sirius muuttui Siriaksi. Pitkän pohdinnan jälkeen minä päätin, etten annakaan tyttöä enää eteenpäin, sillä vaikka onkin yhä todella arka, hän on kiintynyt minuun ja Jouniin. Siria saa jäädä asumaan luoksemme ja elää yhdessä Zahir kissan kanssa.


  Meille on myös tulossa isompikin muutos ensi kuussa, mutta siitä kerron sitten lähempänä ;) Kaikille hyvää alkanutta kevättä! Blogi uudistuu ulkonäöltään taas pian.