Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2016.

Ensikodin uusi asukas: Topias (17vk)

Kuva
Topias tuli minulle suoraan uudesta kodistaan. Poika kuului pesueeseen, joka syntyi löytökissalaan. Kasvettuuan luovutusikäiseksi, pennuille etsittiin uudet kodit. Topiaskin pääsi uuteen kotiin, mutta ei ollut siellä kuin muutaman viikon. Valitettavasti uusi omistaja ei halunnut pitää pentua sen pahan ripulin takia. Topiaksella onkin ollut vatsa sekaisin jo pitkään, joten myös toipuminen vie aikansa.

  Ripuli oli ajoittain ollut kuulemma niin paha, että poika oli täytynyt käyttää eläinlääkärissä, jossa tämä nesteytettiin. Kokeet otettiin mahdollisen Giardian (suoliston parasiittina elävä alkueläin) pelossa, mutta tulokset olivat onneksi negatiiviset. Kaiken tämän jälkeen Topias matkusti luokseni, jossa se sai aloittaa toipumisen ja lopulta uuden kodin etsinnän.

  Topias on ollut koko tämän ajan, jona se on ollut minulla, todella reipas. Jopa niin reipas, että välillä virtaa tuntuu olevan enemmän kuin tarpeeksi. Kuitenkin kissanpentujen tavoin, riehuttuaan tarpeeksi tämä 'sammuu…

Kissatarinoita: Pörri

Kuva
Pörri on Kissojen katastrofiyhdistyksen pelastamatäys-musta poikakissa. Pörri tuli meille kaksi vuotta sitten noin kaksivuotiaana, eli on nyt noin neljävuotias.

Ennen adoptointia hän oli José, mutta hyväksyi Pörri-nimen sen enempää vastaan naukumatta. Yhden vuorokauden arkailun jälkeen hän huomasi, että mitään ei tarvitse pelätä ja kotoutui saman tien. Vapaana luonnossa kulkemisen Pörri menetti, mutta tilalle tuli turvallisuus, hyvä ruoka, puhdas vesi ja kolmen henkilön huolenpito. Vapauden kaipuuta toivottavasti vähän lievittää parvekkeelle pystytetty tarkkailutorni.
Pörri on erittäin siisti ja kiltti kissa. Mitään hän ei ole sotkenut eikä rikkonut. Pörri on myös hyvin sosiaalinen, ottaa huomioon huoltajat eikä vaadi kovaäänisesti mitään. Hän nukkuu aamuisin yhtä pitkään kuin muut, ja jos liikkuu öisin, kulkee niin hiljaa, että ei herätä ketään.
Pitempi tarina Pörristä on Katti-Matti lehden numerossa 3/2014 nro 10


Kissan kuolaaminen

Kuva
 Onko kuolaaminen vaarallista? Olisiko kissa syytä käyttää eläinlääkärissä jatkuvan kuolaamisen takia? Miksi kissa kuolaa?
  Eläimet kuolaavat monista erilaisista syistä. Kerjätessään herkkuja, hikoillessaan, ollessaan sairaita. Milloin tietää pitääkö huolestua?

Silitän kissaani ja se kehrää tyytyväisenä sylissäni...ja kuolaa. Miksi?
Ajattele itseäsi onnenpekkana. Kissa tuntee olonsa täysin turvalliseksi, rentoutuneeksi ja rakastetuksi. Samalla tavalla kuin kehrääminen ja tassuilla leipominen, myös kuolaaminen on merkki siitä, että nyt ollaan niin tyytyväisiä elämään, kuin ikinä olla voidaan.  Miksi? Syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta oletetaan, että kissanpennut sotkevat emonsa vatsan kuolaamalla juuri ennen hoivaamista tai sen aikana. Tämä stimuloi maidoneritystä. Saattaa siis olla, että kuolaaminen on jäänyt tapa tästä. Pennun alkaessa leipoa emon vatsaa, alkaen samalla kuolata, on yleensä ollut lupaus kohta tulevasta ihanasta maitoateriasta. Voi siis olla, että aikuisilla kissoilla, jo…